New call-to-action
Teksti: Arttu Haho  |  Kuvat: Arttu Haho

Aktiivinen perheloma: Unohtumaton Hailuoto

Unohtumaton Hailuoto täytyy kesämatkailijan kokea!

Arttu, Eveliina ja pojat starttasivat kesälomalle Oulusta, mistä asuntoauto suunnattiin Pohjois-Norjan kautta Utsjoelle. Viikon lomailun jälkeen perhe kääntää kurssin kohti etelää. Sade muuttaa matkasuunnitelmia ja Hahot löytävät itsensä kauniilta Hailuodon saarelta.

Utsjoella vietetyn viikon jälkeen suunnitelmissamme oli suunnata Kolille mutta sääennusteita tutkiessamme unohtumaton Hailuoto nousi varasuunnitelmaksi. Mökillä ollessamme olimme pyöräilleet, kalastelleet, saunoneet, uineet ja puuhastelleet kaikkea pientä mökin ympärillä. Nyt oli aika suunnata etelään ja toivoa, että sääennusteet olisivat väärässä.

Reittivalinnan tuskaa

Maisemat Utsjoelta Saariselälle ovat oikein kivan näköisiä ja matkan varrelle mahtuu paljon kauniita puskaparkkeja. Erityisen kaunista seutua löytyy noin 40 kilometrin päästä Utsjoelta Inariin päin. Myös Inarin ja Saariselän välinen pätkä on kokemisen arvoinen.

Unohtumaton Hailuoto kutsuu Utsjoen mökkiviikon jälkeen.

Meillä on ollut tapana pysähtyä Sodankylässä, kun ajelemme siitä ohi ja nytkin teimme siellä täydennyksiä ruoan, polttoaineen ja veden muodossa. Sodankylässä täytyi päättää ajammeko itärajaa pitkin, keskeltä vai kenties Oulun kautta etelään. Kaikki reittivaihtoehdot ovat alle tunnin sisällä toisistaan.

Sääkarttoja katsellessa huomasimme, että itään oli luvattu sateita ja länteen aurinkoista. Toisaalta länsipuolta ja Oulun seutua olimme ajelleet jo enemmän kuin tarpeeksi. Kaikissa kolmessa mahdollisessa vaihtoehdossa lyhin reitti kulki Rovaniemen kautta, joten päätimme siirtää päätöstä tuonnemmaksi ja ajella Rovaniemelle ystävien luokse yöparkkiin.

Täytyy sanoa, että edelleen on asuntoauto ylivertainen kyläillessä! Ei tarvitse kun pysähtyä pihaan ja kaikki on valmiina yöpymistä varten. Bonusta on, jos saa lykätä vielä sähköpiuhan seinään ja ladata elektroniikkatuotteiden akkuvarannot täyteen!

Varasuunnitelma kehiin

Aamulla oli tiukka hetki, kun piti päättää, mihin suunnataan. Edelleen sää näytti Kolilla huonolta. Karavaanaroinnin hienoja puolia on, että suunnitelmaa voi käytännössä koko ajan muuttaa lennosta, mutta siihen sisältyy myös isommat riskit reissutunnelman kannalta. Kun vaihtoehtoja on käytännössä loputtomasti, niin päätöksen tekeminen on välillä vaikeaa.

Päätimme lopulta, että jätetään Koli tällä kertaa väliin sillä kyllähän kansallismaisemaa pitää ensimmäisellä kerralla päästä ihailemaan aurinkoisessa säässä. Unohtumaton Hailuoto nousi vaihtoehtoiseksi suunnitelmaksi.

Matkalla Hailuotoon pysähdyimme Oulun kupeessa Kempeleessä Best-Caravanin pohjoisimmassa toimipisteessä tekemässä vähän huoltoa ja pesemässä auton. Kempeleessä voi myös yöpyä matkaparkissa ja käydä vaikka kylpemässä ja saunomassa. Kaikki nämä palvelut on saatavilla jäsenkorttia näyttämällä.

Viimeinen auto lautalla!

Hailuoto on Perämeren suurin saari ja se sijaitsee noin tunnin matkan päässä Oulusta. Puoli tuntia menee ajaessa lauttarantaan ja toinen puoli tuntia lautalla.

Hailuodon lautta kulkee kesällä pääsääntöisesti joko puolen tunnin tai tunnin välein riippuen ajankohdasta. Kesällä kannattaa varautua myös siihen, ettei välttämättä mahdu ensimmäiseen lauttaan mukaan. Satamassa voi joutua odottelemaan jonkin aikaa. Meillä meni ajoitukset oikein hyvin sillä lautta oli juuri lähdössä saapuessamme satamaan. Ehdimme kyytiin viimeisenä autona.

Unohtumaton Hailuoto verhoutuu yön taikaan

Hailuoto on aivan ehdoton kesän vierailupaikka mikäli Oulun seudulla on liikkeellä! Houkuttelimme ystävät mukaan sillä ajatuksella, että ihailemme merellistä auringonlaskua lasten leikkiessä rannalla.

Hailuodosta löytyy hiekkarantaa vähän joka puolelta saarta ja myös leirintäalue Marjaniemen vierestä. Helpointa on mennä juurikin Marjaniemen rantaan. Sieltä löytyy myös komea majakka sekä kalasatama.

Me päätimme tällä kertaa katsoa vähän muuta paikkaa ja niinhän siinä pääsi käymään, että tarvitsimme lopulta pientä hinausapua päästäksemme rantaan asti kuivan hiekan pehmittämissä ajourissa. Löysimme erittäin nätin paikan ja kerkesimme saada leirin pystyyn juuri ennen auringonlaskua.

Otimme hätäisesti muutamat kuvat ennen kuin tulipallo tippui kokonaan horisontin taakse. Sitten pääsimme nauttimaan kesäillan ja -yön taianomaisesta tunnelmasta. Ja kun lapsilla oli kavereita, niin aikuisillakin oli tavallista rennompaa.

Unohtumaton Hailuoto tarjoaa parastaan - auringonlasku värjää maiseman punaiseksi.

Yöllä kalaan

Yöllä kävimme pyytämässä rannan lähellä olevalta veneväylältä ahvenia ja tällä kertaa sattui oikein hyvä syönti. Varmaan viisi heittoa vaati ennen kuin sai kelata ensimmäistä kertaa tyhjän uistimen veneeseen asti. Yhteensä saimme parikymmentä hyvän kokoista ahventa, joten seuraavana päivänä tarjolla oli ahvenfileitä, jotka ovat kesän parasta herkkua.

Kalojen perkaus ja fileointi venähti sen verran myöhäiselle, että ennen nukkumaan menoa pääsimme ihailemaan vielä auringonnousuakin kello 3.30 paikkeilla.

Aamulla herätys tuntuikin sitten tahmealta, mutta sään ollessa mainio päivä lähti nopeasti oikealle jalalle. Hiekkarantaa riitti vähän turhankin pitkälle. Jos halusi uimaan, piti kahlata meressä satoja metrejä ennen kuin syvyys alkoi olla riittävä.

Ruokaa, juomaa, pari hiekkalelua ja lapsille kavereita niin muuta ei karavaanari tarvitse, että päivä juoksee nopeasti eteenpäin. Pois rannalta päästiin asuntoautolla nipin napin ilman hinausapua, kun pahimpaan kohtaan keräsin kunnolla vauhtia.

Parasta ja surkeinta

Ylivoimasesti parasta tällä pätkällä oli Hailuodon kesäyö. Eveliina ja pojat nauttivat eniten retkeilystä. Harmittamaan jäi se, että emme tällä kertaa päässeet Kolille sateen piiskatessa Itä-Suomea.